Menu Color:
Main Color:
Käyttäjätunnus esim: Virtanen Ville
Salasana esim: 000999
  Kirjautumisohjeet
28

Pää kylmänä maratonille

Pää kylmänä maratonille

Henkinen harjoittelu on kilpaurheilijalle pitkä prosessi, mutta joskus yksikin ohjattu harjoitus tai luento voi parantaa kuntomaratoonarin treenejä ja kisasuoritusta kummasti. 

 

Yksinkertaisen määritelmän mukaan psyykkinen harjoittelu on urheilijan voimavarojen optimaalista hyödyntämistä niin harjoittelussa kuin kilpailuissa. Tavoitteena on saada kaikki harjoituksissa rakennettu suorituskyky esiin kilpailussa ja saavuttaa paras mahdollinen tulos. 

Psyykkinen valmennus on pitkäjänteinen, vuosia tai vähintään yhden kauden kestävä prosessi, joka lähtee aina harjoittelutilanteesta. Harjoitusten kautta urheilija voi lisätä itsetuntemustaan ja oppia analysoimaan suorituksiaan paremmin. Kestävyyslajien pitkissä harjoituksissa on myös aikaa opetella kannustavaa itsepuhelua.

Psyykkisen valmennuksen periaatteiden tunteminen helpottaa kuntoilijaakin jäsentämään ja kehittämään omaa harjoitteluaan ja auttaa valmistautumaan tärkeisiin tavoitteisiin. Varsinkin aikuisten urheilijoiden ja kuntoilijoiden kohdalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia jo yhdellä luennolla tai tapaamisella.

 

Harjoittelusta lisää itsetuntemusta

Psyykkisen valmennuksen keskeinen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Harjoituksissa on mahdollista opetella tunnetilojen löytämistä. Erilaisia tunnetiloja tunnistamalla pystyy muokkaamaan mielialaa, josta syntyvät varsinaiset tunteet, emootiot.

Samalla oppii varomaan myös vääriä tunnetulkintoja. Vaikka olo olisi kisa-aamuna raskas, se ei tarkoita, ettei juoksu kulkisi myöhemmin päivällä.

 

Motorista kontrollia voi kehittää

Juoksussa on tärkeää hakea rytmisyyttä. Hitaan ja nopean tempon lisäksi on osattava erottaa toisistaan myös jännittynyt ja rentoutunut olotila. On opittava juoksemaan rennosti hiljaa ja rennosti kovaa. Tasapainoisessa ohjelmassa on palauttavaa, hidasta, reipasta ja kovaa juoksua. Yliyrittäminen ja tunnollisuus voivat johtaa siihen, ettei juoksija osaa tehdä rytminvaihtoja ja harjoituksia erilaisilla tempoilla rennosti. 

Viesti lihaksiin lähtee aivoista hermoratoja pitkin. Rytminvaihtelu ei onnistu, jos aivoista lähtee vain yksi viesti. Hermosto on opetettava tunnistamaan erilaiset käskyt. Motorinen kontrolli mahdollistaa sen, että voit hallita omaa liikekieltä ja lisätä rentoutta.

 

Rentoutumisella stressi hallintaan

Rentoutumisharjoittelu on keskeisessä osassa psyykkistä valmennusta. Rentoutumisella pyritään vaikuttamaan autonomiseen hermostoon, joka säätelee elimistön toimintaa kiihdyttäviä ja rauhoittavia tekijöitä eli taistele tai pakene -mekanismia. Näin voidaan helpottaa tunteiden hallintaa ja stressin säätelyä kilpailutilanteessa. 

Rentoutuminen on tie hyvään suoritukseen, mutta myös alijännittäminen heikentää suoritusta. Jännittäminen kuuluu asiaan, ja siitä voi oppia nauttimaan. Rentoutumistekniikkoina voi käyttää erilaisia rentoutukseen tarkoitettuja CD-levyjä, joogaa, transsendenttistä meditaatiota ja tietoista läsnäoloa korostavaa mindfulness-menetelmää. 

 


Seuraa harjoitteluasi laatumittarin avulla

1. Valmistautuminen harjoitukseen

2. Usko tai oletus harjoituksen onnistumisesta

3. Harjoitusvire

4. Keskittyminen harjoitukseen

5. Harjoituksen hyöty

6. Oma panostus harjoitukseen

7. Häiritsevät ajatukset tai muuta vastaavaa

8. Muuta/mitä?


Arvioi kohdat asteikolla 1–5, 1=heikko, 2=jonkinlainen, 3=keskinkertainen, 4=hyvä ja 5=erinomainen ja seuraa millä alueella olet parhaimmillasi, miten voit valmistautua harjoituksiin paremmin ja missä on kehitettävää.


Julkaistu: Uutiset | Avainsanat: | Kommentteja (0) | Luettu (14103) kertaa
Kommentointi ei ole avoinna