Menu Color:
Main Color:
Käyttäjätunnus esim: Virtanen Ville
Salasana esim: 000999
  Kirjautumisohjeet
Treeniartikkelit juoksuun
12

Musiikki antaa rytmiä juoksuun

Musiikki antaa rytmiä juoksuun

Korvanapit, iPodit, mp3-soittimet, älypuhelimet ja rannetietokoneet ovat monen lenkkeilijän peruskalustoa, eikä napit korvissa soittolistojaan selaileva juoksija kummastuta enää ketään. Juoksun ja musiikin kombinaatiosta löytää mielenkiintoisia yhdistäviä tekijöitä aivotoiminnan kannalta.

Juoksu on pitkäkestoinen suoritus, joka muodostuu automaation kaltaisista liikesarjoista. Juoksuliike ei ole samanlainen tietoinen liike kuin vaikkapa hauraan esineen nostaminen, jossa henkilö todella keskittyy liikkeeseen. Pitkäkestoisen juoksemisen kaltaiset liikesarjat ovat pikkuaivojen säätelyn varassa, kun taas monimutkaisempia liikkeitä aivot säätelevät aivokuoren kautta.

Juoksija ei ajattele jokaista jalan liikettä ja asentoa. Voidaan puhua rullaamisesta. Pikkuaivoihin on automatisoitunut tietynlainen juoksuliike.

Musiikki vaikuttaa aivoissa näihin samoihin fysiologisiin säätelymekanismeihin. Se voi antaa impulsseja tai iskuja juoksuliikkeelle.

 

Musiikki käynnistää liikkeen

Musiikin liikkeeseen motivoivasta vaikutuksesta voi ottaa esimerkin toisenlaisesta liikunnasta.

Tanssiessa musiikki alkaa kuulua ja silloin tekee mieli liikkua.

Usein musiikkia juostessaan kuuntelevan henkilön aivotoimintaan saattaa muodostua verkosto, jossa ääni toimii ”aloittajana” ja pyörittää juoksuliikkeeseen johtavaa toimintaa. Musiikki vaikuttaa aivojen tyvitumakkeiden kautta palkitsevuuteen ja positiivisen mielialan ylläpitoon. Tyvitumakkeet liittyvät myös oleellisesti liikkeiden säätelyyn.

Musiikista on saattanut muodostua juoksun käynnistäjä ja oleellinen osa, ilman että tiedostamme asiaa. Jos musiikkiin tottunut juoksija joutuu jostain syystä juoksemaan ilman sitä, voi tilanne olla hankala.

Jos juoksija joutuu vaikkapa kilpailuun ilman soitinta, on vaarana että suoritus kärsii. Siitä voi seurata yllätyksiä. Juoksu on kokonaisuus, johon kuuluvat musiikin lisäksi myös esimerkiksi sää, valaistus ja muut asiat.

 

Ei pelkkää aivojen hämäystä

Musiikin ja juoksemisen yhteyden tutkimisessa tieteellisesti on vielä paljon työtä. Aivohalvauksesta ja Parkinsonin taudista kärsivistä potilaista on kuitenkin huomattu, että musiikilla on positiivisia vaikutuksia motorisiin liikkeisiin ja se voi toimia myös liikkeen aloittajana.

Liikkeen helppouden parantaminen musiikin avulla saattaa olla mahdollista. Kaikella äänellä, josta itse pitää, on motivoiva vaikutus. Sävelet eivät ole pelkkää aivojen hämäystä.

Musiikki vaikuttaa fysiologiseen tilaamme eli sykkeeseen, verenpaineeseen ja stressihormonitasoihin. Sillä on siis syvien aivojen osien kautta kulkevia suoria kehoon ulottuvia vaikutuksia.

 

Keskittyminen paranee

Urheilijat keskittyvät usein kilpailuun musiikin avulla. Musiikin kuuntelemisesta saattaa olla selvää hyötyä, kun valmistaudutaan kestävyysjuoksua sähäkämpiin suorituksiin.

Kuuntelijaansa miellyttävä ja yleisesti positiivisesti koetun musiikin kuunteleminen ennen suoritusta parantaa keskittymiskykyä ja sitä kautta esimerkiksi matemaattisten tehtävien suorittamista.

Urheilussakin rytmeistä on hyötyä, sillä ihmisen reaktioaikojen on huomattu parantuvan, jos henkilö kuuntelee musiikkia ennen suoritustaan vähintään 15 minuutin ajan.

Pikajuoksijalle ja palloilijalle reaktioajan parantuminen on hyvin positiivinen asia. Fyysinen kognitio, havaintonopeus ja -tarkkuus, sekä keskittymistarkkuus paranevat positiivista musiikkia kuuntelemalla.

 

Teksti Pena Rekiranta

Artikkeli on julkaistu Juoksija-lehdessä 10/2012.

Artikkeliin on haastateltu Helsingin yliopiston kognitiotieteen professoria Minna Huotilaista.

 

Julkaistu: | Avainsanat: | Kommentteja (0) | Luettu (8969) kertaa
Kommentointi ei ole avoinna
  • Juoksukoulu tsemppaa eteenpäin
    Juoksukoulusta löytyvät motivaatio, monipuoliset treenit ja maailman paras treeniseura. Mukaan ilmoittaudutaan tekniikkavinkkien toivossa, pois lähdetään uuden juoksuperheen kanssa.
  • Korjaa tekniikkavirheet
    Hyvä askel on avain nautinnolliseen juoksuun. Oikea tekniikka tekee sinusta nopean ja kestävän. Vammariski pienee, kun keho rasittuu vähemmän. Jokaisella juoksijalla on yleensä kehitettävää omassa tyy...
  • Näin syke ohjaa harjoittelua
    Yksinkertaisin ja yksilöllisin keino rasitustasojen määrittämiseksi on syke. Eri kestävyysominaisuudet voidaan määrittää prosentteina maksimisykkeestä.
  • Löydä paras askelrytmisi
    Moni juoksija harppoo liian pitkällä askeleella ja harvalla askelrytmillä. Askeleen tihentäminen tekee juoksusta helpompaa ja vähentää rasitusvammoja – ja lopulta parantaa myös juoksuvauhtia.
  • Paranna juoksutekniikkaasi loikilla ja hyppelyillä
    Kevyellä teholla loikkiminen ja hyppely ovat erinomaisia harjoituksia juoksutekniikan kehittämiseen. Kehon iskunkestävyys paranee, jalat saavat hyvää voimaharjoitusta ja opit hallitsemaan keskikehoasi...
  • Aloittelijan puolimaraton

    Miten ensikertalaisen pitäisi valmistautua elämän ensimmäiselle puolimaratonille? Käyt salilla viikoittain, pelaat työkavereiden kanssa sählyä ja käyt kerran viikossa lenkillä joko juosten tai hiihtä...
  • Vauhtikestävyydellä tuloksiin

    Hyvällä peruskunnolla tyylikkäästi maaliin, vauhtikestävyydellä tulokset paremmiksi. Näin voisi tiivistää kuntojuoksijan ohjeet maratonilla, puolikkaalla ja kympillä. Hyvä vauhtikestävyys auttaa saavu...
  • Kympin testistä tarkat treenivauhdit

    Kympin testijuoksulla voit helposti selvittää juuri sinulle sopivat harjoitusvauhdit. Juoksijan palvelulla saat juuri sinulle sopivat harjoitusvauhdit eri ominaisuuksien kehittämiseksi.Kympin testijuo...
  • Pohjakuntoa aerobisesta juoksusta

    Kevyt aerobinen harjoittelu kehittää hapenkuljetuselimistöä. Se on myös palauttavaa treeniä kovien harjoitusten jälkeisinä päivinä.
  • Juokse itsesi hyvään kuntoon!

    Hyvä peruskestävyys antaa avaimet fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Juoksuharjoittelulla hoituu kuntoremontti olipa tavoitteena kilpailutulos tai tunnelmallinen kisatapahtuma. Juoksija-lehti kok...